Matka alkaa jännityksellä

Laitoin tänään apurahahakemuksen projektille, joka lähti runokirjasta ja muuttui tässä päivän aikana aika paljon isommaksi.

Saa nähdä tuleeko apurahaa kun itsekin vasta herään siihen, mitä on alkamassa. 

Kirjoitin laajempaan sisältökuvaukseen ilmeisesti blogimerkinnän. Tarkoitus on siis tehdä runokirja elopainosta ja sitten se ajatus kasvoi blogisarjaksi. Tämä johtunee siitä että olen aina halunnut kirjoittaa kirjan niistä henkisistä taisteluista joita ylipainon kanssa olen saanut käydä, sekä varsinkin niiden tarpeettomuudesta. 

Olen hassannut valtaosan eletystä elämästäni murehtimalla sitä, miltä navan ympärystä näyttää tai näkyykö housuissani polvipussit tai onko käsivarteni näkyvillä. Olen kulkenut ulkona pitkähihaisessa kuumimpinakin päivinä, koska käsivarteni on paksu. 

Kuten nelivuotiaani sanoisi: Ihan oikeesti äiti.

Tämän tekstin liitin hakemukseeni, jos en onnistu vakuuttamaan muita asiastani, ilostuttakoon se teitä: 

"Sitä sanotaan, että lihavuus on vitsaus. Itse asiassa lihavuus ei ole vitsaus, vaan oire siitä mikä tätä kansakuntaa oikeasti vaivaa: viha ja tuomio. Ihmiset ruokkivat arkeaan vihalla ja tuomiolla, katsotaan vihaisin silmin kaikkia jotka eivät istu siihen muottiin joka on sovittu tavoiteltavaksi ja kiusaavat toisiaan viihteen nimissä.

On suuri määrä ihmisiä, jotka elävät elämäänsä ilman, että hyväksyvät itsensä. Jotka heräävät vihassa ja menevät siihen kietoutuen nukkumaan.

Minä haluan muuttaa tämän. Haluan aloittaa keskustelun siitä, miten ihmisten tulisi katsoa itseään ja miten heidän tulisi katsoa muita. Haluan muistuttaa minkälaisia tunteita ihmisillä on ja tuoda arkeen enemmän ylipainoa, sillä jos lihavuus on epidemia, silloin lihavuuden pitäisi olla tavanomaista. 

Runokirja on oivallinen tapa tehdä kaunis ja viihteellinen väylä tunnekuvien välittämiseen, miltä ihmisestä tuntuu, miltä minusta tuntuu.

Blogissa voin avata enemmän omia kokemuksiani ylipainoisena anorektikkona sekä rikkoa niitä harhaluuloja, joita lihavuuteen liittyy. Kuten esimerkiksi anoreksia, se ei ole laihojen tauti. Laihuus on oire, siinä missä lihavuus on oire ihmisen saamista iskuista.   

Minä aion parantaa itseni, voimistua ja tervehtyä ilman, että teen sen kilojeni vuoksi. Haluan antaa muille myös sen käsityksen, että terve ihminen on terve, ei tietyn painoinen. Haluan ojentaa käteni ja antaa ihmisille lempeitä ajatuksia itseään kohtaan, puuttua siihen itsemurhaan mitä lihava ihminen elää joka päivä ja sanoa että rauhoitu. Elä tänään, älä huomenna. 

Sillä jos elää pelkästään huomisessa, vanhenee elämättä päivääkään."