arjen sattumia

Mitä tapahtui kun tapasin lapsuudenystäväni?

Mitä tapahtui kun tapasin lapsuudenystäväni?

Mistä sitten jutella kun tapaa ihmisen parinkymmenen vuoden tauon jälkeen? Tietenkin sivutaan kuulumisia, mille alalle on päätynyt, minkälaista perheenmuodostushistoriaa on, miten äidit ja sisarukset voivat. Minä päädyin selvittämään moderoinnista, sekä omista kehopositiivisuus- ja mielenterveysasioistani, aina sen tapahtuessa päässä pyörähtää toteamus "onko tämä nyt tarpeen", mutta yritän muistaa että ne ovat nyt elämäni ylläpitäviä teemoja. Yritän olla itselleni armollinen, vaikka itsensä hulluksi brändääminen pelottaakin. 

Paksuvitsit ja niiden tahaton tuho

Paksuvitsit ja niiden tahaton tuho

Sain kuulla tässä, että MTV:n aamutelevisiossa naureskeltiin sille mitä kävisi jos lihava ihminen maksaisikin karjalanpiirakoistaan painon perusteella. Kuulemma voisi piirakat jäädä kauppaan jos laskuksi tulisikin 1000€. Tästä ymmärrettävästi monikin ihminen pahastui ja antoi palautetta että vitsejä voi laukoa asiallisemminkin ja kas, kun palautteeseen vastattiin muun muassa pahoittelemalla että joku on pahoittanut mielensä. Päätin sitten itse laittaa Huomenta Suomelle palautetta siitä, mitä mieltä minä olen.

Pirskahteleva sydän ja karvaat koulumuistot

Pirskahteleva sydän ja karvaat koulumuistot

Julkaisin vuosi sitten (2016) runokirjan Pirskahteleva sydän, joka on täynnä runoja joita olen kirjoittanut elämäni varrella eri tilanteissa. Osa niistä kertoo hyvin vahvasti tuntojani tietyistä tilanteista, osa taas kuvaa kokemuksia ja ajatuksia yhteiskunnasta. Koska runous ei aina avaudu kaikille ja koska kirjassa itsessään on hyvin vahva juonellinen elementti, ajattelin avata sen sisältöä sarjalla kerrottuja runoja. Yksi kerrallaan avataan runollista arkkua ja mietitään että mitähän himpskattia tämäkin taas on tarkoittavinaan.

Q-TEATTERI: Tavallisuuden aave - kuvia kotimaasta

Q-TEATTERI: Tavallisuuden aave - kuvia kotimaasta

Jos koskaan olet tämän viime vuosikymmenen aikana osallistunut julkiseen keskusteluun, ihmetellyt maailman menoa tai ihmisten tapaa toimia, tämä on sinun näytelmäsi. Se on täynnä lukemattoman hauskoja ja ajatustaherättäviä asioita joille hörähdellä, ellei sitten ole kuin minä ja itke koko näytelmän läpi. Jossain siellä kaiken kepeyden, huumorin ja vertauskuvien alla piilee se sama ahdistuksen virta jota luemme lehdistä päivittäin. Se virta sisältää itsetuhoisten ihmisten kokemaa eristäytymistä, toiveikkaiden ihmisten alaslyömistä, kipeästi käteltyjä käsiä, sokerilla itsensä ruoskimista ja epätoivoa jota ei saa sanoitettua. 

Istuen pöytään hänen haaveensa repeävät

Istuen pöytään hänen haaveensa repeävät

Mikään ei ole niin hellyttävää kuin nuori ihminen joka tuntee syvästi, mutta ei osaa ilmaista aivan samalla syvyydellä. Paljon olen harmitellut sitä etten ole pitänyt tallessa kirjoitelmiani, mutta onneksi minulla on aina tallessa tämä. Suuri, mahtava, hyvin kummallinen kuvaus jostakin, jonka tarina kertoo vähän muustakin kuin teini-iän ahdistuksesta. 

Tätä kirjoittaessani olen ollut hitusen alle neljäntoista.

Itsesuggestio eli kuinka rakastuin jogurttiautoon

Itsesuggestio eli kuinka rakastuin jogurttiautoon

Itsesuggestiota olen käyttänyt usein erilaisissa tilanteissa, muun muassa riippuvuuskäytöksen muuttamisessa (näistä kerron myöhemmin) sekä ihan viihdekäytössä, josta pääsemmekin kepeästi aasinsiltaa pitkin tarinaan siitä, miten rakastuin jogurttiautoon. 

Kaksi vuotta kehopositiivisuudessa

Kaksi vuotta kehopositiivisuudessa

Kaksi vuotta sitten olin hukassa. Olin niin hukassa, että luulin olevani perillä. Luulin olevani tallessa ja vain vähän rikkinäinen. Nyt kun matkaan kohti kotia, kohti itseäni ja sitä mikä minun pitäisi olla, näen rinnallani suuria ihmisiä (pun intended). Jenny ja Saara on astuneet ensimmäisen askelen matkalla johon me kaikki olemme löytäneet mukaan. Me kaikki olemme lähteneet liikkeelle kohti valoisempaa tulevaisuutta, kädet avoinna kaikille muille, jotka kokevat elämänsä raskaaksi ja vaikeaksi. Kaikille, jotka ovat enemmän kuin aamuisin lasketut rypyt, enemmän kuin kenkiensä koko, enemmän kuin särkevä keho tai pumppaava sydän. 

Kun lääkäri tapaa ihmisen, ei oiretta

Kun lääkäri tapaa ihmisen, ei oiretta

Olen 37 vuotta kuullut miten ylipaino on terveysriski ja käynyt sydänfilmeissä, sokerirasituksissa, verenpainemittauksissa ja ties missä muussa koska lihavuus tappaa. Koska se on epidemia. Koska syön liikaa. Koska en liiku tarpeeksi.

Ensin olin huolissani ja motivoitunut, sitten lakkasin kuuntelemasta. Aloin ärsyyntyä. Kerroin ruokatavoistani ja syömishäiriö mainittiin, mikään ei muuttunut. Sain ohjeistukseksi etsiä apua.

Ihmistä liikuttaa halu edetä, ei mahdollisuus liikkua

Ihmistä liikuttaa halu edetä, ei mahdollisuus liikkua

Liikunta auttaa ihmistä menestymään mutta menestys ei tule koetuloksista vaan motivaatiosta opiskella. Aivan samalla tavalla liikunnan ilo ei tule maratonista vaan motivaatiosta kokeilla, tehdä ja yrittää. Meidän tulisi antaa lapsille enemmän mahdollisuuksia motivoitua, eikä sortua keräämään juhlapuvussa lillukanvarsia iänikuisen "liikunta on niin upeaa"-mantran keskellä. Liikunta on upeaa silloin, kun se edustaa ihmisen vapautta liikkua, tehdä, ylittää itsensä. Silloin, kun liikunta tukee sitä menestystä eikä esiinny sen syynä.

Maanantai, maine ja menneisyys

Maanantai, maine ja menneisyys

Sitten kotiin palattuani ovelle ilmestyi hyvin tatuoitu mies. Oikein mukavanoloinen heppu, edusti hyväntekeväisyystahon kummiohjelmaa. Näytti harmistuneelta ja epäuskoiselta, kun väitin että olen nollatuloinen yrittäjä joka ei nyt osallistu ohjelmaan samalla kun roikun ison talon etuovessa kiinni suojaisassa ja kauniissa Suomen myöhäissuvessa, varsin ylensyöneen näköisenä. 

Kuvahommia filatelian parissa

Kuvahommia filatelian parissa

Graafiseen suunnitteluun kuuluu paljon kaikenlaista, varmasti en edes tiedä kaikkea. Kouluissa kuitenkin opiskellaan alaa useita vuosia ja luetaan oppikirjoja asioista, itse tosin olen tehnyt tätä jo 90-luvulta ja opetellut kaiken itse. Olisi mielenkiintoista nähdä, olenko kuinka hukassa tietoineni. Sen kuitenkin tiedän, että minkä tahansa mainoksen ytimeen kuuluu ensimmäisenä määrittää se minkälainen mainos on, mistä se kertoo ja kenelle se on suunnattu.

Äideille kaikkialla

Äideille kaikkialla

Lapsen myötä luulin saavani lapsen joka olisi jotain ja muuttuvani itse äidiksi, joka oli jotain mistä en paljonkaan tiennyt, mutta itse asiassa löysinkin tien oman äitini luo. Lapseni silmissä näen miten itse olisin nähnyt äitini, miten olisin jutellut äidilleni, missä asioissa hän olisi seissyt vahvana heikkoudesta huolimatta, missä asioissa hän olisi ollut väsynyt ja missä olisimme taistelleet. Äidittömyyteni loppui sinä hetkenä, kun löysin itsestäni äidin sekä lapsen.