Anteeksipyyntö somessa osa 3: Milloin?

Milloin on oikea hetki pyytää anteeksi? 

Lyhyesti vastattuna anteeksipyyntöön on aina reagoitava heti. Tämän mahdollistaa parhaiten se, että käy läpi anteeksipyyntötilanteita, niihin liittyviä ongelmia sekä omia ajatuksia niihin liittyen. Anteeksipyyntöjä on hyvä harjoitella, tarkastella ja tutkia jo ennen kuin tilanne tulee vastaan, myös mokiaan tulee kohdata rehellisesti ja rohkeasti. Julkisen anteeksipyyntötilanteen sattuessa kohdalle on tärkeää kyetä käsittelemään tunteitaan sekä ajatuksiaan loogisesti, rauhallisesti sekä avoimesti. Haparointi näkyy heti kaikille, ylemmyydentunto ja välinpitämättömyys on universaalia kieltä jokaiselle mediaa seuraavalle. 

Anteeksipyyntöjä on hyvä harjoitella, tarkastella ja tutkia jo ennen kuin tilanne tulee vastaan, myös mokiaan tulee kohdata rehellisesti ja rohkeasti.

On kuitenkin hyvä muistaa että syyllisyys ja tunnustaminen ei ole sama kuin anteeksipyyntö, eikä anteeksipyyntö ole muuta kuin omien toimiensa näkemistä muiden silmin. Anteeksipyytäessä pitää olla valmis oppimaan, keskustelemaan sekä muuttamaan jos ei tapojaan niin ainakin näkemyksiään. Pyydä siis anteeksi heti kun huomaat siihen tarvetta tai joku osoittaa sellaisen sinulle. 

aitovalittaminen.jpg

Anteeksipyytämisen taito astuu tässä vaiheessa oleelliseen asemaan, nimittäin sillä on hyvin paljon väliä mitä pyytää anteeksi. Hyvätkin aikeet vesittyvät nopeasti jos anteeksipyyntö muuttuu peiliksi anteeksipyytäjän sisäisestä maailmasta, missä puolustautuminen, pelko ja kiukku käyvät sotaa keskenään. Välittömään pahoitteluun ei kannata sisällyttää ajatuksia, tunnustuksia tai tunteita jotka ovat vielä keskeneräisiä ja harkitsemattomia. Ei myöskään ole järkevää pyytää anteeksi ilman että on käynyt läpi sen miten asian ilmaisee, sillä usein sanomme asioita joita emme tarkoita pelkästään huonoja sanavalintoja käyttäen.

Hyvätkin aikeet vesittyvät nopeasti jos anteeksipyyntö muuttuu peiliksi anteeksipyytäjän sisäisestä maailmasta, missä puolustautuminen, pelko ja kiukku käyvät sotaa keskenään.

Paras tapa ilmentää sitä, että on pahoillaan jostakin, on olla ihan oikeasti pahoillaan jostakin. Aito tunne paistaa läpi vaikka onnistuisit kuinka ampumaan itseäsi jalkaan sanallisesti. Tietenkin on lisäksi varottava liian vuolasta pahoittelua, sillä toistuva anteeksipyytely nähdään taas heikentävänä, joko se heikentää sen esittäjää tai itse anteeksipyynnön merkitystä. Toisin sanoen siinä missä hallittu reaktio nähdään rakentavana kritiikkinä, myös hallittu anteeksipyyntö otetaan vakavammin huomioon. Vielä ei yhteiskunta ole valmis itkien katuville, liika dramaattisuus nähdään ennemmin karikatyyrina ja johdatteluna eikä tämä suhtautuminen erottele aitoja tunteita esitetyistä.

Siinä missä hallittu reaktio nähdään rakentavana kritiikkinä, myös hallittu anteeksipyyntö otetaan vakavammin huomioon.

Rehellisesti sanottuna anteeksipyytäminen vaatii paljon harjoittelua, epäonnistumisia, niiden tutkailuja ja niistä puhumista niiden omilla nimillään. Yritysmaailma erityisesti on alkanut ottamaan opikseen ja juhlimaan myös epäonnistumisia, sillä yhdestä mokasta ihminen oppii enemmän kuin sadasta onnistumisesta. Mitä ahdistavammalta epäonnistumisen ajatus tuntuu, sitä tärkeämpää siihen on totuttautua ennen kuin päätyy putoamaan korkealta, kasvot edellä sosiaalisen median asfalttiin.

Lue myös:
Osa 1: Miksi kannattaa pyytää anteeksi 
Osa 2: Miten pyydetään anteeksi