Kun Olet mitä syöt -ohjelma alkoi pyöriä taas televisiossa tänä syksynä, olin pettynyt. Kyseessä on ohjelma joka perustuu piiskaamisen ja itsekurin ajatukseen ja toteuttaa formaattia, joka oli stereotypia jo syntyessään 15 vuotta sitten. Jo sarjan nimi on virheellisesti tulkittu liki 200 vuotta vanha termi, jonka alkuperäisenä ajatuksena oli saada ihmiset ymmärtämään terveemmän ruokavalion vaikutus elämänlaatuun. Alkuperäinen ajatus kannusti terveellisempiin valintoihin kun taas nykyaikana viihde rankaisee ja tuomitsee ihmisiä heidän elämänlaatuaan arvostelemalla. 

Ongelma ei kuitenkaan ole itse ohjelma, vaan käytös jota se synnyttää. Kun ohjelman juontaja arvostelee ihmisiä nimitellen tai nimittää perheen lapset herkkuvahdeiksi, kyse ei enää ole itsenäisen ihmisen valistuneesta elämänmuutoksesta vaan kiusaamista hyväksyvän mielentilan normalisoimisesta, kehonegatiivisuuden lietsomisesta ja ihmisten jakamisesta eri leireihin heidän kehonsa ulkomuodon perusteella. On täysin kannustettavaa tarkastella elämäänsä kriittisesti ja käydä läpi omat ruokailu-, liikunta- ja lepotottumukset, mutta nimittelylle ja sättimiselle ei enää tässä yhteiskunnassa pitäisi olla tilaa.  

Nykyaikana olemme hyvin terveystietoisia, laihduttaminen ja terveellinen ruokavalio on jatkuvasti tapetilla, urheilulajeja keksitään päivittäin, jopa lempeästä suhtautumisesta itseen puhutaan jokaisessa mediamuodossa. Syömishäiriöitäkin ymmärretään ja kunnioitetaan ongelmina aivan eri tavalla kuin ennen ja etenkin urheilijoiden ruokatottumuksiin liittyvistä ongelmista on alettu puhua. Keskustelu pyörii aina vain vahvemmin monipuolisen ja terveen elämänhallinnan ympärillä, eikä enää suoraan tuomitse ihmistä vyötärön mitan perusteella. Tämä on edistystä, jota jarruttaa vanhat käsitykset loukkaamalla liikkeelle -metodista. Lihava ihminen ei laihdu juoksemalla itkien kotiin, hän ei opi elämänhallintaa kuristamalla elämäänsä, eikä kotona viihtyvä läheinen laihdu sillä että viihdeohjelman loukkaamis- ja pelottelutekniikkaa kokeillaan häneen. 

Lihavia ihmisiä syyllistävät ja tuomitsevat ohjelmat ovat ehkä viihdettä ja antiikkisen formaatin uskollisia tuotoksia, mutta se ei tee niistä viisaita tai oikeanlaisia. Nämä vanhoja käsityksiä ja tapoja levittävät ohjelmat ovat kuin viikottaisia infektioita, jotka istuttavat ihmisten mieleen negatiivisia kehokuvia ja tuomitsevaa, sairastuttavaa käytöstä. Ne kertovat väsyneille vanhemmille että pitää lopettaa syöminen ja alkaa juosta jotta elämänlaatu paranee, käskevät pienten lasten kokea syyllisyyttä herkkuhetkistä ja saavat itseään jo vihaavat vihaamaan itseään enemmän. Nämä ohjelmat antavat lisää polttoainetta niille jotka on opetettu halveksumaan ylipainoa ja innostaa heitä tekemään julkisissa tiloissa avoimia hyökkäyksiä. Nämä ohjelmat toteuttavat viihdeformaattia, josta todellinen tiedepohjainen arviointi ja ohjaaminen on jätetty pois, mikä jättää taas sohvalla istuville sen käsityksen että kaikki on helppoa kunhan viitsii. Nämä epätoivoiset, lupauksesta toiseen kulkevat huomisen odottajat täyttävät arkensa epätodellisilla toivomuksilla, henkilökohtaisilla solvauksilla ja ylivoimaisilla vaatimuksilla vain päätyäkseen vielä syvemmälle epäterveelliseen elämään. 

Ongelma ei ole ohjelma, vaan se mitä siitä puuttuu. Olet mitä syöt ei opeta meille kuinka voisimme olla terveempiä, vaan näyttää kuinka pidämme toisemme sairaana.

Tee parempi valinta tänään ja keskity terveellisempään asenteeseen, lempeyteen, armollisuuteen ja itsemyötätuntoon. Puhu tänään itsellesi rakkaudella, ja ole mitä voit. 

Lisäys:  

 On myös hyvä ymmärtää että koko kirjoituksen pointti on se, että terveysvaikutus on muullakin kuin ruoan ja liikunnan suhteella. Tässä tapauksessa en puhu kummastakaan, vaan siitä minkälaista mentaliteettia ohjelma opettaa. Ohjelma normalisoi kiusaamista, se normalisoi kehoerottelua ja syrjintää, se normalisoi ajatusta että laihuus on yhtä kuin terveys mikä ei pidä paikkaansa.

Ihmisen tulee pyrkiä terveyteen, jonka mukana voi tulla laihtumista, ei laihuuteen joka luetaan terveydeksi (vaikka oikeasti terveys tapahtuu ihon ja ympärysmitan alla).

Ja se syy miksi tästä asiasta puhutaan ei liity osanottajiin tai heidän terveyteensä sillä he ovat ainoita joiden terveys on tästä formaatista hyötynyt. Heidän terveyttään on valvottu, seurattu ja ohjattu. Sen sijaan kotona istuvat tuhannet ihmiset joilla ei ole samaa mahdollisuutta, jotka lukevat ohjelman viestiä kiusattuina, itseinhoisina, syömishäiriöisinä. Nämä ihmiset ovat niitä, jotka kaipaisivat oikeaa, lempeää tukea sen sijaan että eläisivät syyllisyydessä siitä mitä kokevat olevansa tällä hetkellä.

Kukaan ohjelman osallistujista ei ole olennainen ohjelman olemassaolon osalta. Mielipidekirjoituksia ei kirjoiteta heidän vuokseen eikä ongelmia ruodita heidän takiaan. He eivät ole pääasiassa.

Ohjelmaa tehdään pelkästään katsojille, katsojien vuoksi ja he ovat niitä, jotka sen luonteen vuoksi myös kärsivät.