Anteeksipyyntö käsitetään yleisellä tasolla pahoitteluksi jonka yhteydessä esitetään useimmiten sanat anteeksi, pyydän anteeksi tai olen pahoillani. Se on ilmaisu joka kuvaa empaattista kokemusta eli omaa ymmärrystä siitä miten pahalta toisesta tuntuu. Se on siis tunne, joka jaetaan. Ymmärrys, joka kattaa niin tunnetason pahan olon, menetetyn luottamuksen sekä sen merkityksen anteeksiannettavan ja anteeksiantajan keskinäiselle suhteelle.

Anteeksipyyntöä viljellään nykyään paljon, ehkä jopa liikaakin. Ihmiset opetetaan jo lapsesta pyytämään anteeksi ilman että he ymmärtävät edes miksi he pyytävät anteeksi, millä tavalla pyydetään anteeksi oikealla tavalla ja milloin ylipäänsä tulee pyytää anteeksi. Saahan sitä toki pahoitella ja anteeksipyydellä muulloinkin, mutta ei tule unohtaa oikean, puhtaan anteeksipyynnön tärkeyttä.

“Anteeksipyynnössä on kyse siitä, joka sitä vaatii sekä hänen kokemuksestaan. ”

Miksi sitten pyydetään anteeksi?

Käytännössä tätä voi tarkastella kahdelta kantilta, sillä tilanne itsessään koostuu kahdesta näkökulmasta, joskus jopa useammasta.

Pyytäjän näkökulmasta perusteet anteeksipyynnölle ovat painavat, hänen toimensa ovat aiheuttaneet jotain anteeksipyydettävää ja jotta hän voisi säilyttää luottamuksensa, uskottavuutensa ja osoittaa olevansa vastuullinen, on hänen osattava pyytää anteeksi. Pyytäjän ei tule arvailla sitä miksi hänen on pyydettävä anteeksi vaan hänen tehtävänsä on etsiä virheitä toimissaan sekä avattava keskusteluyhteys niihin joita on toimillaan loukannut.

Anteeksiantajan näkökulmasta hänen luottamuksensa sekä turvallisuuden tunteensa on kärsinyt kolauksen usein yllättävältä taholta. Hänen reaktionsa vahvuus määrittyy sen mukaan kuinka olennaiseen osaan hänen persoonaansa tai olemassaolonsa ydintä tämä loukkaus on kohdistunut. Anteeksipyynnön kannalta on toisarvoista kuinka pahalta anteeksiantajasta tuntuu, ennemmin pyytäjän on osoitettava mielenkiintoa ja myötätuntoa näitä tunteita kohtaan sekä näyttää halunsa kasvaa ja oppia tilanteesta.

“Muista, että kun pyydät anteeksi, on sinun keskityttävä pelkästään pyytämään anteeksi. ”

Toisinaan ja etenkin somessa on läsnä myös välillisesti reagoivia ihmisiä. Osa asettuu loukkaavan ajatuksen/toiminnan taakse, osa kokee toiminnan loukkaavana, osa pilkkaa tai huomioi itse keskustelua ja näin edespäin. Nämä ihmiset eivät ole niinkään oleellisia itse anteeksipyynnön tarpeellisuuden suhteen ja jos pyytäjä odottaa suurempaa kohua ennen kuin reagoi tilanteeseen, on tilanne jo osittain pudonnut hallinnasta. Pyytäjän tulee priorisoida anteeksiantajan näkemys kaikkein korkeimmalle ja puolustettava sitä sekä sen rinnalla mahdollisesti käydä keskustelua kummankin näkökulmasta. Ja pidettävä suuntana edelleen se kasvun ajatus: "kuinka vältämme tällaisia virheitä jatkossa”. Erityisesti somessa yksittäinenkin lause on aina yhteiskunnallinen kysymys ja siksi niitä on hyvä kohdella sellaisina.

Muista, että kun pyydät anteeksi, on sinun keskityttävä pelkästään pyytämään anteeksi. Perusteluille on aina aikaa myöhemmin, mutta anteeksipyynnössä on kyse siitä, joka sitä vaatii sekä hänen kokemuksestaan. Anteeksipyytäjällä ei ole tässä tilanteessa väliä.

Lue myös:
Osa 2: Miten pyydetään anteeksi
Osa 3: Milloin se kannattaa tehdä?