Mitä moderointi on?

Juttu on julkaistu 14.07.2016 Aller Median asiantuntijaportaalissa Wau.fi. 
Kirjoittanut Saga Raippalinna

Moderointia voidaan toimittaa niin tekstille, kuville kuin videollekin, ja se tulee olemaan tulevaisuudessa sana, joka kuvaa kaikenlaisen vapaan ilmaisun valvontaa. Käsitteenä se on vielä nuori, mutta vakiintuu lähivuosina viralliseksi ammatiksi, koulutukseksi ja käytännöksi, joka liitetään perustavalla tavalla kaikkeen, mitä internet meille tarjoaa.

Olemme varmasti kaikki käyneet jossain vaiheessa kahvilassa, jossa on vieraskirja, eikö? Kuljet ovesta kahvilan tiloihin ja siinä se on, lepää kahvilan lehtipöydällä. Vieressä on kynä, useimmiten puolikuolleella musteella täytettynä. Sivut ovat valkoiset, mitä nyt Reiska Loimaalta on viimeksi onnistunut vuodattamaan epäkuntoista kynää sen sivuille ja sitten jättämään kämmensivullaan tahraleimoja pitkin poikin puhdasta aukeamaa. Neurootikot tietävät, mistä puhun.

Vieraskirjassa lukee erilaisilla tekstinäytteillä kahvilassa vierailleiden henkilöiden mielipiteitä: joku on luullut että palaute pullasta menee tätä kautta parhaiten perille, toinen kuvailee kahvilan lähiseudun museokokemuksia, kolmas on kirjoittanut pelkän nimensä sellaisella käsialalla josta ei saa selvää. Reiska Loimaalta on kynäillyt ajatukseensa jotain humoristista ja selvästikin puolivälissä huomannut leviävän musteen ongelman.

Vieraskirja on siis sivukaupalla täynnä elämää, erilaisten ihmisten kokemuksia, ajatuksia, tunteita ja huomioita.

Jokainen niistä on yhdelle tärkeä ja merkittävä, 
toiselle turhanpäiväinen tuotos.

Tämän kirjan sivuja lukee joku ihminen kahvilassa itsessään ja saattaa mahdollisesti joko viivata yli tai poistaa sivuilta materiaalia, joka on asiatonta tai sopimatonta.

Useimmiten ihmiset kuitenkin tietävät miksi kirja on pöydällä sekä sen luonteen, minkälaista sisältöä siihen halutaan. Tämän odotuksen mukaan he päättävät joko kirjoittaa tai olla kirjoittamatta kirjaan. Oma nimi kirjaan ja se säilyy sen sivuilla ikuisesti. Kirjaa selatessa voi nähdä, että ensimmäiset nimet voivat juontaa jopa 10 vuoden päähän.

Vieraskirja edustaa myös sitä sosiaalista mediaa, joka elää internetissä. Sosiaalisen median tarkoitus on antaa kaikille mahdollisuus osallistua. Oli se sitten oma ääni, oma teksti, oma video tai vaikka kuva. Jokainen jättää oman jälkensä, jonka sitten palvelua ylläpitävä taho tarkistaa. Toisilla sivustoilla se tehdään etukäteen, toisilla vasta sitten kun jälki on jätetty muille nähtäväksi. Näitä eroja kutsutaan etukäteis- ja jälkimoderoinniksi.

Hyvä nyrkkisääntö on, että palvelun tarkoitus sekä sen käyttäjämäärä vaikuttavat merkittävästi moderointitavan määrittymiseen.

Jättimäistä sosiaalisen median valtamerta on liki mahdotonta tarkistaa etukäteen ilman kohtuuttoman pitkiä viiveitä tarkistuksessa.

Moderointi itsessään on englannista suomen kieleen saapunut termi, joka tarkoittaa käytännössä kohtuullistamista. Moderaattoriksi Suomessa on kutsuttu aiemmin esimerkiksi väittelyssä puhetta johtavaa henkilöä, mutta nyttemmin termillä viitataan aina enenevässä määrin henkilöön, joka valvoo sosiaalisen median sisältöä.

Käsitteenä se on vielä nuori, mutta vakiintuu lähivuosina
viralliseksi ammatiksi, koulutukseksi ja käytännöksi, joka liitetään perustavalla tavalla kaikkeen mitä internet meille tarjoaa.

Moderoinnista tiedetään yleisesti hyvin vähän verrattuna siihen mitä työn todellisuus oikeasti on. Sitä kuvataan työnä, jossa poistetaan kommentteja, vaikka itse asiassa sisällön poisto päättää pitkän analysointiprosessin tarkastettavan sisällön luonteesta, motiivista, suhteesta kirjoittajaan, lukijaan tai kohteeseen, palvelun sääntöihin, mahdollisiin vihjeisiin tai viitteisiin itse sisällössä sekä lainsäädäntöön, joka valvoo tätä kaikkea.

Ja kyllä, toisinaan päädytään tilanteeseen, jolloin kommentteja poistetaan.

Sisällön poistaminen on kuitenkin itse työmäärään ja toteutettuihin lopputuloksiin verrattuna suhteellisen harvinaista, ja jos tuntuu, että kommentteja poistetaan massoittain, se kertoo vain siitä valtavasta määrästä tarkistettua sisältöä, jonka moderaattorit ovat sinä päivänä kahlanneet palvelussa läpi.

Sisällön poisto ei ole moderointia, vaan saatu lopputulos ja itse moderointi aloitetaan kauan ennen sisältöön puuttumista.

Moderaattorin työhön kuuluu tutustua valvomaansa sivustoon sekä sisältöön hyvin ennen itse moderointitoimenpiteitä.

Moderaattorin on ymmärrettävä miten jokainen käyttöön annettu työkalu toimii, missä tilanteissa sitä sopii käyttää, miten sitä käytetään ja mitkä ovat säännöt, joita työkalujen avulla valvotaan.

Moderaattorin tulee myös sisäistää mitä säännöllä tarkoitetaan, mihin sillä pyritään, miksi se on tehty ja miten sitä tulee tulkita; lisäksi tulee tuntea sivuston käyttöehdot, sopimukset, velvoitteet ja vastuut sekä Suomen ajankohtainen lainsäädäntö suhteutettuna palveluun, sen sisältöön, sen sääntöihin ja käyttöehtoihin, ylläpitäjän vastuuseen, perustuslakiin, sekä muun muassa käyttäjän oikeudet ja velvoitteet.

Perustietojen rinnalla on työssä tutustuttava palvelun käyttäjäkuntaan, ja mitä paremmin tunnet internet-kulttuuria, pop-kulttuuria ja historiaa, sitä paremmin voit toimittaa työtä moderaattorina.

Näiden taitojen lisäksi tarvitaan taitoa muistaa ja tunnistaa elementtejä, joista voi syntyä kaavoja sekä pystyttävä eristämään tunteensa pois työstään, sillä tunnereaktio tekee sokeaksi puolueettomalle työlle. Käsiteltävä sisältö esittäytyy yksilöllisinä viesteinä eri käyttäjiltä, eri alustoille ja eri muodoissa, eri tarkoituksiin tarkoitetuilla sivustoilla, joissa voi olla hyvinkin erilainen säännöstö. Esimerkiksi kuvia ei voi moderoida kuten videoita, eikä tekstin moderointia voi verrata kuvien moderointiin.

Sitä sanotaan, että yksi kuva vastaa tuhatta sanaa, mutta sanojen avulla voidaan antaa paljon vaivihkaisempia viestejä kuin kuvissa ja näin ollen tekstin analysointi vaatii enemmän työtä kuin kuvien käsittely. Tekstin tarkistaminen on hitaampaa, sen sisältöä voi oppinut moderaattori käsitellä hyvinkin nopeasti jopa tuhansia tunnissa, mutta syventymistä vaativia kommentteja voidaan taas käsitellä vartti kerrallaan, tai yhtä tapausta tutkia jopa tunti tai kaksi per tapaus. Sen sijaan kuvia voi oikeilla työkaluilla tehdä kymmeniä tuhansia puolessa tunnissa.

Laskin kerran käsittelemäni kuvamäärän suhteessa käyttämääni aikaan;  kun tein 20 minuutissa noin 18 000 kuvaa,
käsittelin yhden kuvan 0,06 sekunnissa.

Kyseessä oli siis aivan tavallinen päivä, harjaantunut silmä ja hyvät välineet – työtehtävä itsessään vaati keskittymistä, mutta edusti minulle sellaista kepeää työtehtävää, jonka tekee silloin kun haluaa hetkeksi ajatuksensa pois jostakin vaativammasta.

Työtä tekemättömälle luvut ovat järkyttäviä, mutta niiden avulla on helpompi ymmärtää miten moderointi työnä on täyttä työtä.