Juuri kun sain blogiin kirjoitettua siitä, miten ärsyttävää nettikommentointi nykyään on, törmäsin kommenttiin jossa ihmetellään miten se on syyllistämistä kun lihavalle neuvoo oikeata liikuntaa ja ruokavaliota.

Tässä vaiheessa lasken pääni alas, aina pöytään asti, annan otsani koskea piirtolautaa siitäkin huolimatta että joudun otsarasvat pyyhkimään myöhemmin ja huokaan. Pitkään ja syvään.

Tämä on maailman vanhin virsi. Lihava ihminen laihtuu kun se syö vähemmän. Lihava ihminen laihtuu kun se liikkuu enemmän. Niin. Ihminen laihtuu kun se lakkaa syömästä, ihminen laihtuu kun se ei lakkaa liikkumasta.

Se juju tässä on se, että lihava ihminen on hyvin todennäköisesti kuullut tuon kehotuksen noin kerran kuussa, useiden kuukausien, vuosien, jopa vuosikymmenten ajan. ME (kyllä, minäkin) olemme kuulleet ne sanat kavereilta, perheeltä, koulussa opettajilta, terveydenhoitajilta, kassalle jonottavilta, ohikulkijoilta, humalaisilta, julkisen liikenteen matkustajilta, baaritutuilta, sukulaisilta, sukulaisten tutuilta, naapureilta, liikunta-alan ammattilaisilta ja kaikenlaisilta tietämättömiltä olettajilta, jotka eivät useimmiten ole olleet päivääkään yhtä ylipainoisia.

Minä olen kuullut tuon jo edellämainitulla logiikalla vähintään 400 kertaa, luultavasti kolme kertaa enemmän. Minulla on tapana syödä tunteisiini, joka lihottaa. Jos lakkaisin sen, laihtuisin mutta koska minulla on ollut 30 vuotta anoreksia, jätän helposti syömättä kokonaan ja havahdun vasta siinä vaiheessa kun alan pyörtyillä ja voida pahoin. Minä olen jättänyt syömättä paljon. Minä olen liikkunut paljon. Minä olen lihonut paljon.

JOKA KERRAN kun joku on sanonut minulle jotain painostani ja yrittänyt omasta mielestään auttaa sanomalla miten siitä pääsee eroon, OLEN LIHONUT LISÄÄ.

Koska kun sanot ihmiselle, että sinun kannattaa syödä vähemmän ja liikkua enemmän, sanot tosiasiassa asioita kuten: "Olet ruma, kelpaamaton, riittämätön, väärä". Sanot sille ihmiselle että hän ei kelpaa sellaisenaan, että hänen tulee muuttua jotta hän on hyväksyttävä. Tämä ihminen on lihonut, mutta lihavuus ei ole syy vaan oire. Ihmiset eivät liho koska he eivät välitä, he lihovat useista eri syistä. Lihava ihminen kärsii lihavuudestaan, hän saa kuulla mediassa, puheissa ja asenteissa jatkuvasti siitä miten vastenmielistä on kun joku on lihava ja hän istuu maailmassa, jossa kaikki väärä suunnataan siihen mitä hän edustaa. Huolimatta siitä kuinka liikkuva, terveellinen tai terve hän on.

Laihdutusneuvot ovat yksi asia joka annetaan lihavalle kysymättä sitä miksi hän on lihava, minkälainen ravinto on osana hänen päiväänsä, kuinka paljon hän liikkuu tai miltä hänestä ylipäänsä elämä tuntuu. Laihdutusneuvot lihavalle ovat enemmän sanojaa varten kuin niiden vastaanottajaa, sillä harvemmin niitä antanut oikeasti tietää mikä tässä tapauksessa tepsii. Laihdutusneuvot lihavalle ovat kätevä keino siirtää vastuu lihavuuden hankaluudesta sille ihmiselle, joka kärsii jostakin niin että on lihonut joten kyllä, laihdutusneuvot lihavalle ovat näin ollen syyllistämistä.